Käytiin Allun kanssa Citymarketista hakeen hieman erimaisia oluita ja pistettiin niitä paremmuus järjestykseen. Läpällä ideana oli siinä yhdellä istumalla mennä mailmanympäri oluen maulla.
Juonti järjestys oli päätetty mennä myös hieman samaa kaavaa kuin mailmanympäri mentäisiin.
1. Suomi – Karhu
2. Kiina – Tsingtao
3. Australia – Fosters
4. Meksiko – Pacifico
5. Jamaica – Red stripe
6. Englanti – Newcastle Brown ale
Hetken pulloja tuijoteltuamme pääsimme sitten maistelemaan ja tutusta ja tuiki turvallisesta Porin oluesta oli hyvä aloittaa.
Sitten se kiinalainen riisistä valmistettu siiderin näköinen litku joka yllättäen olikin harvinaisen hyvää. Tsingtao oli siis jotain aivan muuta miltä näytti ja se pieni riisin sivu maku sopi siihen oikein hyvin.
Australialainen Fosters oli myös jo entuudestaan tuttu ja turvallinen hieman laimea mutta hyvä.
Tämän jälkeen oli Meksikon vuoro mennä kurkusta alas. Siinä oli jotain tuttua ja hetken analysoituani sitä tajusin että sehän on Karhua laimennettuna vedellä. Päätelmänä hyvä mutta laimea.
Mutta entäs Jamaica tämä Fidelin johtama kommunistinen valtio missä kannabista poltetaan enemmän kuin Amiksessa tupakkia. Red stripe oli pettymys ehkä siksi koska odotin niin paljon Jamaicalta mutta ehkä sen kanssa olisi pitänyt polttaa yksi silmiä hivelevä maaginen jontti niin se olisi maisunut juurikin siltä kuin se Jamaicalla maistuisi.
Ja loppukiri kohti kotia meni Englannin kautta. Tämä Euroopan ehkä tunnetuin Olut maa Saksan jälkeen maahantuo Suomeen niin monia eri merkkejä että päätimme ottaa jotain mitä muut eivät ole eli tummaa olutta. Se oli virhe sillä hetken sitä maisteltuani totesin että se maistuu aivan punaviiniltä (paskalta siis). Englanti veti tältä reisulta siis pohjat.
Näin luokittelimme:
1. Karhu (tietenkin)
2. Tsingtao
3. Fosters
4. Pacifico
5. Red stripe
6. Newcastle Brown ale
Sorsatkin tulivat juomaan kaljaa ja syömään sipsiä.
Tykkää tästä:
Ole ensimmäinen, joka tykkää tästä .
~ Kirjoittanut padikaardi : elokuu 27, 2007.
Kategoria(t): Extra paskaa!
